tiistai 26. toukokuuta 2009

Lumisadetta hartioilla

Piiitkän suunnittelun jälkeen sain viime keskiviikkona vihdoin aikaseks varata ajan kampaajalle, kun alko tukka muistuttaa semmosta pehkoa, et siitä on pakko päästä eroon. Perjantaille sain ajan keskelle päivää. Menin sit kampaajalle ja aattelin omasta kokemuksesta, et on se helpompi leikata ne hiukset, kun ne on pestyt. Kampaaja sit pesi miun hiukset siellä ilmeisesti jollain Kerastasen shampoolla ja sit vielä hoitoaine lopuks. Leikattiin ja kaikkee. Ei mitää. Mut sit se alko haista! Siis voi kauhistus sentään, en oo koskaa enne tajunnu, miten paljo noi shampoot haisee. Se haju pisti nenää ihan koko ajan.

Lauantai-iltana mentii koko poppoo saunaa ja sit olin jo kärsiny ja saanu päänsäryn siitä hajusta, et oli pakko pestä tukka sillä hamppu-turvepalashampoolla, jospa se haju ois sillä lähteny. No, kyllä se tais suurimmalti osin lähteä, joskin olin vielä vähän haistavinani märissä hiuksissa sen kampaamoshampoon rippeitä. Mut ei siinäkää vielä mitää: mie sain ihan järkyttävän kutinan! Miun pää on kutissu monta päivää ja nyt alko sit vielä hilseileeki. Miulla kun oli päänahka parhaassa kunnossa koskaa täs enne kampaamoo menoa. Nyt miul sit on tämmöne kutiseva hilsepää. Ei shampoota, ei enää koskaa.

Näi se pistää miettii, et kylhän siinä kosmetiikkateollisuuden jatkuvassa menestyksessä on pakko olla joku juju, et ihmiset laittaa ihan kauheita summia rahaa kaikenlaiseen tököttiin. Joku vois täs miun tilanteessa luulla, et hiukset on likaset (hilsettä) ja mennä ne pesemää. Ja sit kohta ollaa kierteessä, et pitää pestä tukka joka päivä. Mie meinasin huomenna kauppareissulta muistaa ostaa lisää omenaviinietikkaa, laimentaa sitä ja kaataa päähän. Jos se sillä lähtis.

lauantai 23. toukokuuta 2009

Pöytäliina

Tässä kirppislöytö Pandatorilta parin kuukauden takaa. On kuulemma Finlaysonin valmistama. Tosi siistissä kunnossa on ja euron maksoi. Melkeen joutuu ostamaan jonkun uuden pöydän tätä varten siihen tulevaan Kotiin.

lauantai 16. toukokuuta 2009

Vaippakaavan testausta

Vähän aikaa ollu hiljasempaa, mut eipä juuri mitään oo tehtykään. Tai no ollaa, mut kaikkee muuta. Saatiin asunto myytyä ja ollaan vähän väliä käyty vilkuilemassa yhtä vanhaa rintamamiestaloa tuolla naapurikunnassa. Sitä ollaan pohittu ja pähkäilty ja tultu siihen tulokseen, että tarjous tehään. Ehkä jo maanantaina.


Nyt sain vaipparintamallakin jotain aikaan. Pitkästä aikaa. Kestovaippakaupalta tuli aivan ihq safari-PUL, jota hurmoksessa tilasin. Tarkotus on ollu jo kauan tehä märkäpintasia vaippoja helpottamaan kuivaks oppimista, mut vielä en oo saanu sitä aikaseks. Safari-PULille tilasin kaveriks oranssia raitabambufleeceä ja oransseja neppejä. WeeWekan pienempää kaavaa en taia enää käyttää, kun nuo pojat kasvaa kovaa vauhtia. Isompi taas on varmasti liian iso. Tarvis on siis omalle sivukiinnitteiselle kaavalle.

Eka yritys omasta kaavasta oli risteytys Elsa-Maijan ja WeeWekan sekä pienempää että isompaa sivukiinnitteistä vaippakaavaa perjantaina. Siitä tuli liian levee sekä eestä että takaa. Sisätäyttöjä mie teen aina näistä testivaipoista. Tuosta ei tullu kuvaa otettua enne pyykkikoriin joutumista, mut raitasta kierrätysflanellia päällä ja valkosta velouria sisällä ja imuna viis kerrosta flanellia. Mie tykkään laittaa sisätäyttöihinkin vähän kiinteetä imua, nii ei tarttee sit aina laittaa niin paljoa lisäimuja.



Toine yritys sivukiinnitteisestä vaipasta parannellulla kaavalla oli eilen, miun vapaapäivänä :D (K lähti poikien kanssa puolilta päivin Mäntsälän mummolaan ja palas vasta illansuussa). Siitä tuli jo paljon istuvampi. Sisätäyttö sekin. EK:n dinosaurusflanellia päällä ja luonnonvalkosta bambujoustofroteeta sisäpinnassa, kiinteenä imuna kerros paksua Finlaysonin pyyhettä. Mustat nepit. Päätin, et tästä lähtien teen vain luonnonkuitusisäpintaisia vaippoja, on niin ihanan pehmeetä tuo bambujoustofrotee. Mitähän mie teen niille kaikille microfleeceille ja coolmaxeille, mitä tuonne on kertyny vinot pinot? Aatso testaamassa tänä aamuna tuota parannellun kaavan vaippaa. Ihan varuiks skannasin vaipan kaavan heti, edellinen ku meni parempiin käsiin, niin sanotusti. Ja tein päätöksen, et tästä lähtien skannaan kaikki kaavat, jotka ite piirrän.

Miul on varmaan ainaki kuukauden päivät ollu muutamat yövaippakankaat leikattuna. Eilen sit, kun kerranki oli aikaa, ompelin neki valmiiks. Tuo yövaippakaava on kans oma ja semmonen, jota en ollu koskaan testannu eli testivaippoja (kaavan kannalta) tuli sit noistakin vaipoista. Päälliskangas suklaanruskeaa velouria, sisäpinta luonnonvalkosta bambujoustofroteeta, välissä paksua talvifroteeta (? - talvifroteeta en oo koskaan nähny tietosesti, mut kuvauksen perusteella tuo saattas sitä olla: toinen puoli nukattu fleecemäinen, toinen puoli lenkkejä, vähän kuin joustofroteessa ja on myös tosi joustavaa) ja kiinteenä imuna kaks kerrosta paksua puuvilla(?)joustofroteeta. Etukiinnitteinen luonnonvalkosilla nepeillä. Näistä ei ehkä tullu maailman kauneimpia vaippoja (ei tullu kovin siistejä), mut maailman pehmeimmät ehkä kummiskin. Ja kaiken kukkuraks, en tietenkää malta koskaa pessä valmiita vaippoja enne käyttöä, nii laitoin nää yöks pojille ja mukaa vaa yhet ohkaset imut, nii nää vaipat ei ollu ees kosteet pinnasta poikien herätessä aamulla! Mie yllätyin ihan totaalisesti. Jospa nää muutaman pesun jälkee menis jopa ilman lisäimua, voiskohan käyä nii?