lauantai 28. helmikuuta 2009

Viherrystä

Nyt ku sit alettii tänne kirjottaa, nii kirjotetaa sit oikee urakalla (montas postia tänää on tullukaa?). Tilasin yhen nettikaupan kautta täs joku aika sit hamppumusliini-nimistä kangasta. Ei kyllä ollu aavistustakaan, millasta on ees tavalline musliini, saati sit hamppumusliini. Siinä tuli postikuluja sen verran, et aattelin tilata kyseisestä liikkeestä jotain muutakin samoilla posteilla. Hamppu-turvepalashampoo kuulosti hyvältä ja sen tilasin kokeiluun. Ja kokeilin. Ja ihastuin. Netissä väittivät, et hiukset jää tahmasiks tuon jälkeen. Mie en semmosta huomannu omista hiuksistani, vaikka ammattilaisena kyllä pitäs tahmaset hiukset tunnistaa. Tänään kokeilin vielä suihkussa vinkkiä, jonka mukaan tuon palashampoo pesun jälkeen hiukset pitäs huuhtoa laimennetulla omenaviinietikkaliuoksella. Vielä on hiukset vähän märät, mut aika pehmeiltä ja helposti selviäviltä tuntuvat. Ja tietysti tuoksuvat ihanan raikkailta. Jes, jos tällä mennään, niin taas selvitään monta muoviputelia vähemmällä! (Hiusten värjäämisen lopetin viime kesänä, joskin voisin ehkä kokeilla jotain hennaa ja/tai indigoa jonain kauniina päivänä.)

Alottelin viime viikonloppuna mein uuen ajatuksen kehittelyä, kestohedelmäpussit. Tein kaks koepussia - tietysti ilman mitään suunnitelmaa - ja totesin, että tää idea vaatii tuotekehittelyä. Ekat pussit valmistui organzasta ja ihan vaan surauttelin saumurilla ja jätin nauhakujat yläreunaan. Mut ei, tää ei vaan ollu "se oikea" malli. Pitää ottaa kai enemmän mallia siitä muovisesta hedelmäpussista. Mennee nuo silti vähän pienempiä määriä jotain ostettaessa, vaikka chilejä.

Siitä aiemmin mainitusta hamppumusliinista meinasin surautella ainakin kangasnenäliinoja. Niille kun ois tarvetta ja tuo kangas tuntu niin ihanan pehmeältä ihoa vasten.

Nyt meen upottamaan naamani karitevoihin :) !

Vaippoja

Piti surautella loputkin lime-suklaaraidalliset PULit vaipoiksi, tai se osa, mistä vielä vaippoja sai. Viime viikonloppuna Paimiossa näitä tuli jo kaksi, nyt vielä kolme lisää. Eli vaippavarastoamme komistaa nyt yhteensä viisi lime-suklaaraidallista WeeWekan kaavalla tehtyä sivunepillistä vaippaa. Onkohan mein vaippakaappi muuttumassa jotenki tylsäksi?!

Lime-suklaaraidallisia vaippoja
Vaippamyyjien sivuilla tuo raidallinen PUL muuten on aina lime-oliiviraitainen. Joko miulla on sit värivihreellinen pätkä tota kangasta tai miusta on tulossa sokee, mut tuon kuosin vauhtiraidat ei kyllä mitään oliivin värisiä oo. Oon verrannu sitä vaikka mihin oliivin väriseen, mut ne näyttää vaan kaikki vihreiltä tuon rinnalla, kun nää raiat taas näyttää ruskeilta.

Eelis suvaitsi poseerata uuen vaipan kanssa hetken paikallaan. Aatsonkin kanssa yritettiin sekä yksin ja yhdessä veikan kanssa, mut ei ottanu onnistuakseen se homma. Tuntuu muuten siltä, et koiranpentua on helpompi kuvata ku kahta vauvaa (tähän semmonen silmiään pyörittävä hymiö).

Eelis ja uus vaippa
Nyt ois vielä yks ruosteenpunanen PUL leikattuna tuohon niin tuttuun ja hyvään kaavaan. Siihen ku vielä keksis sisäkankaan, nii pääsis taas surauttelee. Tuol laatikossa ois kyl bambujoustofroteeta. Toisaalta Pikku-Auringossa ois postikulutarjous kuulemma ja siellä ois sitä omppu-PULia. Napsuttaa, napsuttaa jo kovasti ;) ! (Joskin miulle on jo tulossa apina- sekä kashmir-PULia sekä niihin sopivat sisäkankaat Murmeliitasta...)

perjantai 27. helmikuuta 2009

Villahaalari, osa 1

Jenni sanoi haluavansa ostaa pojille villahaalarit. Totesi vain, että ovat kovin kalliita. Ehdotin, että tehdään itse kun tarvittavat välineet ovat olemassa. Pienen nettisurffin jälkeen Jenni löysikin vinkkejä haalarin tekoon. Monet olivat tehneet haalarin Suuren Käsityölehden numeron 1/2008 kaavan avulla. Meiltä löytyi myös kyseinen lehti. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Päätin ensin harjoitella tekemällä unihaalarin kun kotoa löytyi siihen sopivaa kangastakin. Ensimmäinen versio syntyi kahden illan jälkeen. Vetoketjun korvasin neppareilla. Haalarin osat surautin yhteen saumurilla. Sukkaosuuden korvasin resorilla. Nappienkohdan päättelin resorilla ja unihaalari jäi hieman epäsiistiksi. Paranneltavaa löytyy.




Seuraavana päivänä lähdimme kirppari- ja kangaskauppakierrokselle. Matkaan tarttui sinistä resoria. Toiselle pojalle tehdään myös haalari ja sinistä resoria käytetään siinä. Muutoksia tulee myös neppien kohdalla. Lisään leikatessa kolme senttiä neppien kohdalla, jolloin voin kääntää kankaan sisäänpäin ja saan siistimmän ilmeen unihaalarille. Toinen versio valmistui muutaman tunnin jälkeen.


Avajaiset.

Kikke Tää Tää -mistä moinen nimi?

Kun mietimme blogille nimeä ja heitimme eri ehdotuksia ilmaan, huusi poikamme "KIKKE" ja toinen heti perään "TÄÄ TÄÄ". Nimi oli syntynyt. Sisällöksi ajattelimme laittaa ajatuksia kestävästä elämäntyylistä ja siitä, kuinka me siihen kasvamme. Tällä hetkellä teemme itse kestovaippoja ja vaatteita. Kierrätämme pahvit, metallit ja lasit. Biojätehuolto ei meillä toimi, koska taloyhtiössä ei ole biojäteastiaa. Koirat syövät meillä kaikki ruuantähteet. Se ei kuitenkaan ole koirien ainut ravinto, vaan koiramme BARFfaavat. Kaksospoikamme täyttävät pian 11 kuukautta, joten vipinää sekä vilskettä riittää ja rivitalohuoneisto kaikuu riemun kiljahduksista: "Kikke!", "Tää tää!"